Moi
Hups, tää blogi meinasi jo jäädä unholaan, mutta nostetaas tätä nyt pinnalle, tai ainakin lähemmäs pintaa.
Nyt, kun olen kaikki nilkkavaivani ja mahtaudit (jonka aikana laihduin melkein viis kiloa muutamassa päivässä, eläen 5 päivää pelkästään banaaneilla, suolakekseillä ja paahtoleivillä) kärsitty, olo on mitä parhain. Viimeiset pari viikkoa aurinko on paistanut taukoamatta. Ja taukoamatta tarkoittaa sitä, että se molli nousee kuudelta aamulla ja paistaa kahdeksaan asti illalla, pilviä harvoin näkee vaikka koittais etsiä. Toisin sanottuna viimeiset pari viikkoa on ollut täynnä merta, rantaa, jätskiä ja hattaraa. Oon jopa huomannut että mun punainen nokka ja hipiä alkaa muuttumaan ruskeaksi, samalla kun tukka muuttuu valkoseksi.
 |
| Näkymä hostellista |
 |
| Barbeque hostellilla |
Viime viikonloppu vietettiin meidän asuntolaporukalla Gozolla. Gozo on saari, joka on Maltan pikkuveli: kokoa on noin puolet pääsaaresta, ja ihmisiä vain 20 000 verrattuna Maltan 400 000. Eli käytännössä siis paljon enemmän kaunista luontoa, vähemmän melua ja ruuhkaisia teitä, ja myös vähemmän turisteja. Ihmisetkin tuntuivat elävän aika rauhallista elämää, ja kaikki joiden kanssa asiasta juttelin, eivät halunneet asua missään muualla. Meidän hostelli oli vanha kirkkorakennus, josta oli upeet näkymät maaseudulle ja merelle. Moni pyöräili tai käveli ympäri saarta. Koska aika oli rajallinen, itse menin läskimpään porukkaan, ja vuokrattiin auto. Vasemmalla puolella on muuten p*rkeleen outoa ajaa :D Hostellin hinta oli vaivaiset 15 euroa yö. Hostellin omistaja (Gozon entinen pääpappi) vaati maksun koko porukalta yhtenä könttänä. Kertoo jotain tämän maan käytännöllisyydestä… Jopa vanhan papin ilme kirkastui, kun mätkästiin sille tonnisata ja rapiat puhtaana käteen. Takas tullessa sain vielä neuvoteltua kympillä pienellä veneellä reissun Cominon Blue Lagoonille, josta sitten tunnin uituamme vene vei meidät takaisin Maltalle.
 |
| Comino | | |
Käytännöllisyydestä tuli mieleen, et välillä tuntuu, että tämä maa on itäeurooppalainen saari, joka on sijoitettu Välimerelle. Niin luonto tietyissä paikoissa, rähjäisyys ja julkiset palvelut, sekä niissä toimivat ihmiset muistuttaa mua usein Venäjästä. Mutta pidän siitä, ja pidän myös rähjäisyydestä. Esimerkiksi, jos talo on myynnissä, eikä sitä kukaan osta, ei sitä myöskään kukaan kunnosta, ja usein näkee hienoja vanhanaikaisia autioita taloja, jotka ovat vuosien ja vuosikymmenien saatossa rapistuneet käyttökelvottomiksi. Neljällä vaihtarikaverilla on vuokralla yksi tällainen, yhä kunnossa pidetty talo lähellä merenrantaa.. Talossa on kolme kerrosta, kaksi kattoterassia, iso parveke ja ties kuinka monta huonetta, sekä vanhanaikainen ja hieman boheemi, mutta todella sympaattinen ja hieno sisustus. Tästä lystistä ne maksaa 580euroa, eli vajaa 150e per nokka. Kattoterassilta ympärille katsoessa ainoa asia, mistä huomaa että eletään 2000 –lukua, on kadulla olevat autot, tosin nekin ovat useimmiten pieniä ja vanhoja, niin kuin koko saarella :) Rekisteröityjä autoja tällä saarella on muuten 380 000, ja kun ihmisiä on 420 000 (joista miinustetaan lapset) on saarella enemmän autoja kuin aikuisia. Ilmankos julkinen liikenne kusee.
Yliopistokirjat tuijottaa mua, mut usein en vaan jaksa avata niitä. Kohta, kun deadlinet lähestyy tulee kusi sukkaan noiden hommien kanssa. Mutta niinhän käy aina, myös Suomessa, right? Ja kyllä niistä lopulta aina selviää vielä ihan tyydyttävin arvosanoin.
Eilen oli vaihtaribileet (maan ainoan:) pilvenpiirtäjän huipulla. Tänään puolestaan on parinsadan hengen vaihtaribileet veneellä, joka seilaa aamun pikkutunneille saakka. Huomenna on meidän asuntolan barbeque uima-altaalla. Kuulostaa jotenkin aika Sinkkuelämältä, siis siltä sarjalta:D
Lisäksi viikonloppuna lähti yhteensä 6 kaveria pois joita näki joka päivä, joten nyt on vähän sopeutumista. Nyt mulla ei ole enää tenniskaveria, koska muut on liian huonoja :D Toisaalta tän belgialaisen voitin koko vaihdon aikana vaan kerran, ja yleensä pelit päättyi mun osalta mailan ja juomapullon viskelyihin tai huutamiseen :D
